And the sun will shine again

Postauksen otsikko Brandon Flowersin biisistä Only the young, joka on ehdottomasti mun päivän biisi.

http://www.youtube.com/watch?v=SBrXu99806Q

Eksyin tossa pari tuntia sitten sellaisella sivustolle kuin www.sayingimages.com ja sieltähän mä löysin vaikka mitä materiaalia tätä bloggausta varten. Piti joo tehdä tänään yhtä sun toista kouluhommaa mutta noh, ei aina vaan jaksa .. eikä varsinkaan sunnuntaina. Sunnuntait on mulle yleisesti ottaen aikamoisia koomailu- ja masistelupäiviä eli todellakin tiedän, miltä se paljon puhuttu sunnuntaimasennus tuntuu. Oon yrittänyt miettiä sunnuntaille jotain kivaa tekemistä, mutta täällä varsinkin se on ollut hirveän hankalaa. Innsbruck on suoraan sanottuna aivan kuollut kaupunki sunnuntaisin, kaikki paikat on kiinni eikä ihmisiä näy missään. Pienen kuvausreissun sain kuitenkin tänään tehtyä, matskua heittelen tänne myöhemmin. Nyt kuitenkin netin syövereistä löytämieni kuvien pariin!

Ensimmäisenä löysin tämän kuvan ja sen jälkeen " muutaman " muunkin.

Pakko todeta, että tää kuva on aivan nerokas. Todella yksinkertainen, mutta silti niin toimiva.

Meissä kaikissa on vikoja, toisissa enemmän ja toisissa sitten vähän vähemmän. Itse opin varmaan joka päivä itsestäni jotain uutta ja näin oon oppinut myös tiedostamaan omat vikani. Osa niistä on sellaisia, jotka ei haittaa normaalia arkea mitenkään mut jotkut tavat kyl on sellasia, että niistä pitäisi päästä eroon ja äkkiä. Ei siis mikään ihme, että mulla on tälläkin hetkellä menossa yksi projekti, jonka tarkoituksena on oppia paremmaksi ihmiseksi. En tosin tiedä, onko oppiminen oikea verbi tähän paikkaan mutta ymmärrätte varmaan mitä ajan takaa. :) Oon lohduttautunut sillä, että ikää on plakkarissa vasta 20 vuotta, joten mulla on vielä toivon mukaan paljon aikaa kehittyä ihmisenä. 

Erityisesti kolahti kohta: " look like an idiot ", haha.

Niinhän se taitaa olla, ettei rakkaus oo millään tavalla järjellä ajateltavissa oleva juttu. Sen sijaan on tärkeää kuunnella omaa sydäntään. Tuli tätä kuvaa ihmetellessä mieleen lause: " Love is not a maybe thing. "

Tää kuva kova kolahti aika kovaa. Ei voi muuta todeta kuin sen, että kaikki ei todellakaan oo siltä, miltä näyttää. 

Tää on yksinkertaisesti vaan niin totta, ei lisättävää. 

En vain voinut olla nauramatta tälle, aivan mahtava!

Tätä kuvaa täydentämään sopii yksi biisi, joka kiteyttää kaiken:

http://www.youtube.com/watch?v=7kwM_AXWnNw

Parhautta. 

Kuulostaako tutulta? Musta ainakin .. vähän liiankin. 

Tätä lausahdusta kannattaisi muistella aina silloin, kun elämä ottaa päähän oikein urakalla. 

<3

Tää on näistä tämän postauksen kuvista ehdottomasti lemppareita.  Kuvan teksti ei pelkästään saanut hymyilemään ja ajattelemaan, että onpa fiksusti sanottu vaan toi teksti iski johonkin tosi syvälle. Luulenpa, että tähän tulee palattua tämän jälkeen kerta toisensa jälkeen.

Oon ollut aina isin tyttö. Toki äitikin on mulle tärkeä ihminen, mutta jotenkin iskä on ollut mulle aina jotenkin aivan erityinen. Hassua ajatella tätä, koska en edes muista, milloin olisin puhunut iskän kanssa viimeksi. Äidin kanssa tulee juteltua pari kertaa viikossa joko puhelimessa tai Skypessä, mutta iskän kanssa ei paljoa kommunikoida. Ehkä mun ja iskän ylläpitää yksi yhteinen piirre: rakkaus urheiluun ja erityisesti suunnistukseen.

Iskä oli pienenä mulle ilmeisesti erityisen tärkeä ihminen, sillä halusin jopa mennä naimisiin iskän kanssa ja vedin hirveän herneen nenääni siitä, kun mulle sanottiin, ettei se käy, koska äiti on iskän kanssa. Mun luonnetta taitaa kuvata lause, jolla tää keskustelu jatkui " No mutta äiti on ollut iskän kanssa jo tarpeeksi kauan, nyt on mun vuoro! " Voi noita aikoja. 

Tää on aika nerokas. Ilmeisesti siis jo ensimmäisellä sanalla, tervehdyksellä, on erityinen merkityksensä .. who knows? :) 

Tuli aikamoinen ikävä kavereita, kun silmäilin tän kuvan läpi.

Love ya.

Onpahan ihana kuva, huh! Niin aito ja iloa täynnä.

Pitäisi saada laitettua joululahjaksi saatu digikehys tohon pöydälle, josta voisin katsoa ja muistella parhaita hetkiä kavereiden kanssa. Kaikki kuvat tosiaankaan ei oo millään tavalla edustavia, mutta niistä ilmenee se tärkein: se, että todella on ollut hauskaa! :)

Voiko symppiksempää mietelausetta olla?

Niinhän se on, että yksi tärkeimmistä taidoista on rakastaa itseään just sellaisena kuin on. Itelläni tämäkin prosessi on vielä kesken, mutta ehkä vielä jonain päivänä .. 

Mulla on tää samainen lause saksankielisenä seinällä, me like. 

Tää kuva on aivan ehdoton suosikki näistä kaikista. Sopii aivan täysin mun elämäntilanteeseen.

Kaveripiirissä mut on kaikki nämä vuodet tunnettu varsinaisena sissinä. Vaikka kuinka sattuis ja tekis kipeää, loppuun asti mennään vaikka sitten väkisin. Luovuttaminen, se ei oo edes mikään vaihtoehto. 

Myönnän itkeneeni täällä Innsbruckissa aivan uskomattoman paljon. Joskus kyyneleet on valuneet poskilla ihan aiheesta, joskus ilman sen kummempaa syytä. Koska viimeksi oon itkenyt näin paljon pahimpina teinivuosina, oon miettinyt, mistä tää kaikki itku oikein on tulee. 

:) 

Tässäpä tämä postaus tältä erää. Vielä jos saisin tänään jotain kouluhommia tehtyä niin voisin hyvillä mielillä mennä nukkumaan. Mukavaa viikkoa kaikille tasapuolisesti, yritän raapustella tänne taas mahdollisimman pian! :)

Terkuin,

Sonja