"Mä en voi lopettaa nauramista"

Juhannus. Jussinpäivä. Juhannes. Juhananpäivä. Mittumaari. Rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Siinä missä juhannus on pohjoismaalaisille tärkeä keskikesän juhla, mun ja tämän yöttömän yön juhlan välinen suhde on varsin viileä ja lähes olematon. Mulle kun on ollut enemmän sääntö kuin poikkeus viettää juhannus ulkomailla, aivan niin kuin tänäkin vuonna.

Vaikka juhannusta vietetäänkin pääasiassa Pohjoismaissa ja näin ollen oon missannut sen jo moneen kertaan, pääsin hiukan juhlimisen makuun kesällä 2010 Espanjassa San Juan-nimisen juhlan merkeissä. Fuengirolan useita kilometrejä pitkä ranta oli aivan täynnä ihmisiä, jotka grillasivat kaikkia herkkuja ja nauttivat lämpimästä kesäillasta. Keskiyöllä käveltiin perinteiden mukaisesti isolla porukalla mereen takaperin. Tuona yönä näin myös elämäni hienoimman ilotulituksen.

Totta kai on ollut tajuttoman hienoa nähdä maailmaa ja nauttia lämmöstä toisaalla aina juhannuksen aikoihin. Myönnettäköön kuitenkin, että varsinkin viime vuosina on alkanut tulla jo sellainen olo, että juhannuksen viettäminen Suomessa olisi todella kova sana ja suorastaan luksusta.

Muutaman kerran oon sattunut olemaan Suomessa, kun keskikesää on juhlittu. Niinä vuosina ollaan oltu joko vanhempien kanssa jossain mökillä tai sitten ihan vaan kotosalla tekemättä mitään. En yhtään väheksy tällaisia juhannuksia, vaikka ne eivät mitään unelmien täyttymyksiä olekaan olleet.

Vaikka suurin osa suomalaisista juhlii yötöntä yötä ihan kotioloissa, monelle mökkeily ja luonnonrauha on olennainen osana juhlintaa. Vaikka lukuisat ihmiset ovat varmasti jo kyllästyneet jokavuotiseen juhannukseen mökillä, itse ainakin vielä haaveilen siitä. Mökkeily kavereiden kanssa, hyvä ruoka, hauskanpito. Eipä täydelliseen juhannukseen paljon muuta tarvittaisikaan :) Toki tuohon listaan voisin vielä livemusiikin ystävänä lisätä festarit, mutta oon vahvasti sitä mieltä, että juhlisin mieluummin ihan vain lähipiirin kesken.

http://anettestradgard.blogspot.co.at/2010/06/blog-post_28.html

Ennen kuin sanon tämän vuoden juhannuksesta yhtään mitään, annetaan kuvien puhua puolestaan ;)

Vaikka juhannusaatto ja tappotreeni salilla antoivatkin ymmärtää, että juhannuksesta Itävallassa tulee tylsin ikinä, voin jälkeenpäin todeta, että olin niin väärässä. Okei, myönnän istuneeni eilen pitkälle iltapäivään koneen ääressä opiskellen Puman superlöysät kollarit jalassa, mutta kun vauhtiin päästiin, niin sitten olikin hauskaa! :)  Reippaan kävelylenkin jälkeen kun istahdin tyytyväisenä taas koneelle ja avasin Facebookin, sainkin juttuseuraa koko loppuillaksi. Germanisti-Aino ja itävaltalainen tyttökalja pitivät huolen siitä, että olin koko illan aivan pähkinöinä. En edes muista, milloin oon viimeksi nauranut noin paljon. Pahoittelut naapureille, jos satuitte kuulemaan mun repeilyt :D Mutta koska kaikki hyvä loppuu aikanaan, olin jo ennen keskiyötä ihan valmis unille. Ja parempi niin: En nimittäin olisi halunnut, että monet olisivat vielä vuosienkin päästä muistutelleet mua noista eilisistä astetta huonommista vitseistä. Menneen juhannuksen voinkin siis tiivistää Ainon sanoin: Paras juhannus ikinä! :D Hauskaa tosiaan oli, mutta toivon kuitenkin, ettei tästä tuu mitään perinnettä.

Vaikka tämän postauksen loppu jo häämöttääkin, aina on aikaa ja tilaa soittolistalle! :)

• Elokuu: Saatilla
• Pariisin Kevät: Kesäyö
• Uniikki: Paita pois
• Cheek: Sokka irti
• Jennifer Lopez: Dance again feat. Pitbull 
• Scooter: Nessaja
• Pendulum: Watercolour
• Rihanna: Where have you been
• Loreen: Euphoria
• PMMP: Rusketusraidat
• Keane: On the road
• Simple Plan: Astronaut 
• Rio: Miss Sunshine
• Haloo Helsinki!: Kuule minua
• Kaija Koo: Kaunis, rietas, onnellinen
• Kaksio: Tyttö tanssii vaan
• Taio Cruz: Troublemaker 

Nyt tenttimatskujen pariin mars mars, palaillaan! :)

P.S. Otsikko tiivistää hyvin eilisen illan, Aino jos kuka sen tietää ;) 

Ihana kamala vaihtovuosi

Heippa ihmiset!

Koska aika on jälleen kerran kortilla, päätin tehdä teille astetta pidemmän videopostauksen mun vaihtovuodesta. Kun äsken katsoin videon läpi niin tällä kertaa luvassa kieltämättä aika aito pätkä :D Tää helle väsyttää kummasti ja sen piikkiin siis nuo repeilyt. Mutta pidemmittä puheitta videon pariin, enjoy! :)

Sitä sun tätä

Moro!

Saavuin eilen takaisin Innsbruckiin aivan mahtavan Suomen reissun jälkeen. Oli ihan huippua nähdä kavereita ja viettää laatuaikaa pitkästä aikaa. Tosin on kyllä pakko myöntää, että tuttujen naamojen ja paikkojen näkeminen tuntui suorastaan epätodelliselta lähes koko viikon ajan. Kummasti näiden kuukausien aikana kaupungista, jossa oon asunut lähes koko elämäni, oli tullut mulle yhtäkkiä aivan vieras paikka. Lohduttavaa oli kuitenkin huomata, että Jyväskylä oli aivan yhtä ihana ja kotoisa kaupunki kuin aina ennenkin. Odotan kovasti sitä päivää, kun pääsen muuttamaan Suomen kauneimpaan kaupunkiin takaisin ensi syksynä! :) 

Erittäin suuret kiitokset kaikille ihanille, joita tapasin viikon aikana. Aivan erityisen maininnan saavat kuitenkin Eekoo, Eve, Kata ja Karkki! :) Niin ja yksi karvapallo myös, jonka pehmeyttä ja sympaattista olemusta on jo nyt kova ikävä. 

Voiko suloisempaa näkyä olla?

Paluu tänne Alppien ihmemaahan jakoi mun ajatuksia koko eilisen päivän. Sain torstai-perjantai välisenä yönä nukuttua vain pari hassua tuntia + lentokoneessa ja junassa hiukan, joten pikkasen oli  huono happi. Paluu sujui sikäli kuitenkin mukavasti, että tulin tänne melkeinpä tyhjän matkalaukun kanssa. Vein mahdollisimman paljon sellaista tavaraa jo takaisin Suomeen, jota en enää näiden viimeisten kuukausien aikana välttämättä tarvitse. Matkalaukun täytteenä oli astetta kovempi kombo: lenkkarit ja hirvea kasa Elovena pikapuuropusseja. Eiköhän tolla määrällä hetken pärjää :) 

Tänä aamuna heräsin jo kahdeksan pintaan ja kieltämättä olin sekaisin kuin seinäkello. Olin kuitenkin luvannut lähteä yhden ranskalaisen vaihtarin kanssa vaeltamaan, joten ei siinä auttanut muu kuin repiä itsensä sängystä ylös ja kerätä itsensä. Mukaan lähti myös yksi saksalainen vaihtari, johon tutustuin vasta tänään. Onneksi seura oli kohdillaan, muuten kolmen tunnin vaellus olisi ollut yhtä tuskaa. Viime aikojen yöunet ja hapottavat reidet yhdistettynä helteiseen keliin vaikeuttivat kahden tunnin paikoin jyrkkääkin kipuamista, mutta mun tahdonvoima ei oo hävinnyt mihinkään ja selvitin tieni ylös voittajana. 

Näkymä ylhäällä oli melkoinen: 

Sillä aikaa kun pojat, jotka molemmat opiskelee yliopistossa maantiedettä, keksivät jos jonkinlaista puhuttavaa kaikesta näkemästään, ite vain ihmettelin. Ei tosiaankaan käynyt mielessä, että ylhäällä odottaisi tällainen näky. Veti kyl kaikin puolin aivan sanattomaksi, hyvällä tavalla ehdottomasti! :) 

Meidän määränpää oli tällainen pieni järvi, joka muistuttaa muodoltaan hiukan sydäntä. Poikien mielestä tyttöystävä pitäisi joskus viedä tonne juurikin tuon järven muodon takia. Mikäs siinä, ihan romanttista :D 

Suorastaan henkevien keskustelujen jälkeen kiivettiin vielä hiukan ylöspäin lounastamaan + ottamaan kuvia, jotka saan käsiini ennemmin tai myöhemmin. 

Nautinnollisen chillaus- / levähdystauon jälkeen suunta olikin sitten alaspäin. Reitti alas oli kyl paljon hurjempi kuin osasin kuvitella. Vauhtia siis riitti, mutta vaarallisilta tilanteilta onneksi vältyttiin :) Matkalla nähtiin lukuisia lehmiä, jotka aiheuttivat varsin mielenkiintoisia reaktioita; ranskalainen vaihtari oli niistä aivan innoissaan, saksalainen taas kiersi ne vapaana löntystelleet otukset kaukaa. Loppumatkasta eksyttiin alkuperäiseltä reitiltä, mutta päästiin kaikki kuitenkin ehjin nahoin takaisin alas. 

No mutta puolukkahan se siinä

Tim edellä, muut jossain kaukana perässä! 

Miten musta tuntuu, että näitä lehmiä on kuvattu muutaman kerran aikaisemminkin? What a pose tolla yhdellä! 

Tämän illan ajattelin vielä ottaa rennosti, mutta huomenna onkin sitten pakko aloittaa tuleviin tentteihin pänttääminen. Saa nähdä mitä tulee, kun ulkona on niin kesä kuin olla vain voi. Toisaalta tää pänttäämisputki on mulle suunnattoman hyvä juttu, sillä onnistuin kas yllättäen taas kärtsäämään astetta taidokkaammin. Mitä tällainen amatööriauringonottaja tekisikään ilman after sun-voidetta! :)

Loppuun vielä pätkä, jota oon fiilistellyt jo muutaman kerran tänään. Tänä vuonna kun Jukolan menin missaamaan niin pakkohan sitä on jollain tavalla olla hengessä mukana :)

Palaillaan taas! :) 

110612

Huomenta ja mukavaa alkanutta viikkoa! :)

Tässä aivan pikaiset kuulumiset täältä Kankaanpään käpykylästä. Reissu on tähän asti sujunut varsin kivasti, ei mitään valittamista. Univelkoja on päässyt taas kertymään, mutta sain niitä nukuttua viime yönä jo hiukan pois. Vaikka Suomessa oleminen tuntui ensimmäiset pari päivää todella hämmentävältä ja suorastaan epätodelliselta, oon onneksi pystynyt nauttimaan olostani varsin kiitettävässä määrin. Iltapäivällä lähdenkin sitten katselemaan vähän isomman kaupungin menoa, kun suuntana on aina yhtä ihana Jyväskylä. Huomenna tähän aikaan teen yliopistolla pääsykoetta, joten hiukan alkaa jännittämään. Pitäkää mulle peukkuja, jooko? :)

Nautinnollisia kesäkuun päiviä kaikille tasapuolisesti! :)

Lähtötunnelmissa

Erittäinkin hyvää huomenta Itävallasta!

Okei, tätä aamua nyt ei tosiaankaan ainakaan mun osalta voi kuvailla sanalla erittäin hyvä, mutta ehkä tää vielä iloksi muuttuu. Heräsin puoli seitsemän pintaan puheluun Jyväskylästä. Hotellista, josta varasin itselleni pääsykokeita varten huoneen, soitettiin ja haluttiin varmistaa mun huonevaraus. Ei siinä vastaanottovirkailijalle tainnut jäädä epäselväksi, herättikö hän mut vai ei :D Totta kai hän kovin pahoitteli aikaista soittamisaikaansa ja sitä, että herätti, mutta ei se mua oikeastaan haitannut. Parempi vain, että saatiin asia hoidettua :) Tiedän toki monestakin syystä, että useat ihmiset ovat hirveän pahantuulisia, jos heille soittaa sellaiseen aikaan, että onnistuu herättämään. Itse sen sijaan vedän harvemmin tuosta syystä herneen nenään; eihän soittaja sitä välttämättä tiedä, että toinen nukkuu vielä.

Puhelun jälkeen yritin tietysti jatkaa vielä unia, mutta ei siitä mitään tullut. Nukuin koko viime yön muutenkin todella levottomasti ja näin jälleen kerran toinen toistaan kummallisempia unia. Vaikka yleensä unohdan näkemäni unet todella nopeasti, viime aikoina oon saanut muutamia kertoja miettiä, että tapahtuiko jokin asia oikeasti vai oonko nähnyt vain unta sellaisesta. Se jos mikä on outo tunne!

Oon ollut pieni hermoraunio siitä lähtien, kun sain eilen tietää, että Finnair lakkoilee jälleen kerran. Tämähän tietysti aiheuttaa mahdollisia muutoksia lähiajan reitti- ja lomalentoihin ja arvatkaa vaan, kenen pitäisi lentää Suomeen juurikin Finnairilla? Enhän mä tietenkään vielä ole toivoani menettänyt, mutta oon tässä kyl yrittänyt varautua myös pahimpaan. Lohduttavaa on kuitenkin tietää, että jos mun lento perutaan, pelivaraa on onneksi useamman päivän verran.

http://mcbennett.wordpress.com/2011/10/05/qualityhunters2-by-finnair-helsinki-airport/

Pitäkäähän mulle peukkuja, että pääsen uhkaavasti lähestyvää pyhäpäivää pakoon suurkaupunkiin nimeltä Kankaanpää ja että kaikki menee muiltakin osin suunitelmien mukaisesti! :) Meen tästä kohta hakemaan matkalaukkuni alakerran varastosta ja alan vähitellen valmistella lähtöä. Mun elämä tuntuu olevan yhtä matkustamista; jatkuvasti oon pakkaamassa ja purkamassa kamojani. Sitä päivää odotellessa, kun päätän vihdoin ja viimein asettua aloilleni. Sellaista ei taida kuitenkaan olla odotettavissa ihan lähivuosina, ettäs tiedätte. Kerran matkustaja, aina matkustaja! :)

Koska matkafiilis on vielä hukanteillä, voinkin alkaa etsiskelemään sitä seuraavien biisien tahdissa:

See you soon! :) 

Spending my time, watching the days go by

Heippahei pitkästä aikaa tekstin muodossa! :)

Täällä ruudun toisella puolella kirjoittelee sekä henkisesti että fyysisesti melko väsynyt vaihtari. Koko viime viikonloppu meni varsin leppoisasti opiskelun ja urheilun parissa. Mihinkään muuhun mulla ei oikeastaan ollut aikaa eikä suoraan sanottuna edes mielenkiintoa.

Kaikesta tästä uupumuksesta voin osittain syyttää torstain bilettämistä yhdistettynä perjantain aamuluentoon. Vaikka koko viikonloppu menikin torstaista toipumiseen, oli se kyllä sen arvoistakin. En oo pitkään aikaan käynyt tuulettamassa päätäni ja nyt kun kerrankin kysyttiin mukaan, ei siinä auttanut kuin lähteä sen enempää miettimättä. Olin silti lievästi sanottuna hieman hämilläni, kun huomasin Stadt Café-nimisen baarin olevan aivan täpötäynnä. Seuran lisäksi musiikit oli todellakin kohdillaan; Ihan niin kuin Dj ois lukenut mun ajatukset ja soittanut juurikin ne biisit, jotka halusin kuulla! :)

• Pitbull: Give me everything feat. Ne-Yo, Afrojack & Nayer
• T-Pain: Turn all the lights on feat. Ne-Yo
• Dj Antoine: Ma Chérie feat. Beat Shakers
• Rihanna: We found love 
• Taio Cruz: Troublemaker
• David Guetta: Titanium feat. Sia 
• Pitbull: International love feat. Chris Brown
• David Guetta: Memories feat. Kid Cudi
• Carly Rae Jepsen: Call me maybe
• Nayer: Suavemente feat. Pitbull & Mohombi
• Avicii: Levels
• Flo Rida: Whistle 
• Dj Antoine vs. Timati: Welcome to St. Tropez feat. Kalenna
• Madonna: Girl gone wild
• David Guetta: Turn me on feat. Nicki Minaj
• Maroon 5 feat. Christina Aguilera: Moves like Jagger
• Pitbull: Hotel room service 
• Don Omar: Danza kuduro feat. Lucenzo
• Chris Brown: Yeah (3x)
• David Guetta: Little bad girl feat. Taio Cruz
• Flo Rida: Wild ones feat. Sia 
• LMFAO: Party rock anthem feat. Lauren Bennett & Goon Rock 

Mikäli joskus eksytte Innsbruckiin ja mietitte, että ois mukavaa lähteä vähän viihteelle, kannattaa painaa Stadt Cafén nimi mieleen. Oon ollut siellä tosin vain muutaman kerran, mutta niiden kertojen ja muiden tarinoiden perusteella voin sanoa, että siellä on aina hyvä meno ja paljon porukkaa. Tosin tuo ihmismäärä ei oo siellä aina niin kiva juttu; torstaina esimerkiksi sisällä oli niin tajuttoman kuuma, että koko ajan sai rampata tanssilattian ja ulko-oven väliä + että koko ajan oli sellainen fiilis, että joku on selässä kiinni. Se, mikä täällä on pistänyt mun silmään, on se, että usein tanssilattialla on enemmän miehiä kuin naisia. Ottakaahan suomalaiset miehet näistä mallia! ;) 

Vaikka viikonloppu menikin tosiaan melko alavireisesti, suupielet alkoivat kuitenkin lauantaina vähitellen nousta ylöspäin niin kuin näkyy: 

Jos tarkemmin asiaa ajattelen niin lauantai taisi olla viikonlopun ainoa päivä, joka jäi niin sanotusti plussan puolelle. Perjantai kun meni aivan pipariksi lyhyiden yöunien takia (en silti ollut edes kovin pahantuulinen niin kuin yleensä väsyneenä) ja sunnuntai nyt tunnetusti ei oo koskaan ollut mun päivä.

Tää mun väsynyt ja erittäinkin stressaava olotila johtuu myös siitä, että mulla iski viikonloppuna aivan järkyttävä paniikki pääsykokeiden suhteen. Jotenkin musta tuli niin ADHD, etten vain pystynyt olemaan yhtään paikallani saati pitämään ajatuksiani kasassa. Koko ajan päässä pyöri ajatus " Lue, lue, lue ja vielä kerran lue! ", mutta samaan aikaan kaikki ajatukset oli pääkopassa aivan solmussa. Tuntui, ettei mikään tieto löytänyt enää tietään muistiinpanoista päähän, vaikka kuinka yritti. Siinä vaiheessa mun pänttäys oli luokkaa " Hauki on kala, hauki on kala, hauki on kala .. ai mikä se hauki on? " 

Pari päivää sitten tajusin konkreettisesti myös sen, miten lähellä mun Suomen vierailu on. Ennen ajatus Suomessa käymisestä on aiheuttanut mun päässäni vain jonkinlaista mielipahaa, mutta nyt oikeastaan oon ihan odottavaisin mielin. Väistämättä mua kuitenkin hämmentää tieto siitä, että oon lähdössä käymään kotona ensimmäisen kerran tammikuun jälkeen. Vaikka oon usein sanonut, ettei mulla juurikaan oo ollut koti-ikävää  täällä Itävallassa ollessa, on ihan uskomattoman ihanaa nähdä tuttuja ihmisiä pitkästä aikaa. Muutaman kerran oon jo tässä parin päivän sisään tirauttanut kyyneleet siitä ajatuksesta, että pian sitä pääsee hetkeksi takaisin ihmisten pariin, joita on niin kovasti kaivannut kaikki nää kuukaudet. Mun fiiliksistä kertoo aika paljon myös se, että kyyneleet alkoi valua pitkin poskia, kun kirjoitin tuota edellistä lausetta. Kyllä sitä kummasti tajuaa sen, mikä on itselle oikeesti tärkeää, kun on itse vähitäänkin satojen, ellei jopa tuhansien kilometrien päässä kotoa. 

Jotta tää mun kirjoittaminen ei mee aivan kyynelten ja pahan mielen vuodattamiseksi, taidan päättää tämän bloggauksen tuttuun tapaan muutamaan biisiin. Jotta kenellekään ei jäisi huono fiilis tästä, pistetään kehiin pari kappaletta, jotka takaa ainakin mulle itselleni hyvän mielen :)

P.S. Toivon sydämeni pohjasta, että tapaan mahdollisimman paljon tuttuja visiittini aikana. Ilmoitelkaahan siis itsestänne niin törmäillään! :) (ei kiitos kuitenkaan niin kovaa, että mun mustelmakokoelmani saa jatkoa!)

Otsikko: Roxette: Spending my time