Oon tällä viikolla miettinyt sellasta kysymystä, että miten monta kertaa ihminen voikaan rakastua jonkin artistin / bändin materiaaliin pienen elämänsä aikana. Mulle nimittäin on tällä viikolla käynyt totaalinen rakastuminen musiikkiin tällä viikolla kaks kertaa. Pari päivää sitten fiilistelin koko aamun James Bluntin biisejä oikeinkin tyytyväisenä laulaen lähes jokaisen kappaleen mukana. Viime yön pieninä tunteina sen sijaan kuuntelin Grooveshark-palvelimen kautta Coldplayn livemateriaalia. (jota kuuntelen itse asiassa nytkin) Biisien livevedot herätti mussa samanaikaisesti sekä iloa että surua: toisaalta mulla oli sellanen pieni kestohymy naamalla, toisaalta joinain hetkinä meinas tippa tulla linssiin. Vain hyvä musiikki voi aiheuttaa tollasen reaktion. I love you, Coldplay. And James Blunt, love ya too.
Parempi kuitata tältä erää ja jatkaa tiistain tenttimatskun kanssa hajoilemista. Haluaisin toki olla kiinnostunut mediatieteestä, elokuvan historiasta ja muusta, mutta toi materiaali on vaan .. sanonko mitä. :D Ranskaa tai italiaa päivääkään lukeneena pitäisikin tiistaina sit handlata melkoinen määrä leffojen ja henkilöiden nimiä, tulee olemaan aika tuskaa. Wish me luck!
(Lähde: http://www.universitytimes.ie/wp-content/uploads/2011/04/studying.jpg) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti