Welcome to my crib!

Enpä olisi uskonut, että teen näinkin pian uuden postauksen ja vieläpä kuvapostauksen mun kämpästä. Anyway, here we go again!

Opiskelukaveri Sanni, joka vaikuttaa tällä hetkellä Konstanzissa, kävi mun luona about kuukausi sitten. Sanni kirjoittaa tästä asunnosta blogissaan näin: " Asuntoni pari päivää oli Sonjan (germanistitoveri Jyväskylästä) hulppea luksuslukaali - 25 neliön yksiö, pieni parveke isoilla ovilla, ihana patteri, punainen kommuuti ja samanlainen lattia kuin lapsuuden parhaan kaverin kotona. "

En oikein tiedä, miten itse kuvailisin kämppääni. Jos nyt jotain pitää teille ennen kuvia kertoa niin mikään sisustussuunnittelijan unelma tää ei tosiaankaan ole. Mua se ei millään tavalla enää haittaa, koska mulle on tässä asunnossa kaikista tärkeintä se, että oon edes jotenkin saanut tuotua omaa persoonaa esiin näillä värivalinnoilla, sisustuselementeillä ja sen sellaisella. Muut päätelmät saatte tehdä nyt aivan itse! :)

Niin ja tosiaan, asuntohan oli käytännössä aivan tyhjä mun muuttaessa tänne. Punaista lipastoa lukuun ottamatta oon ostanut kaikki huonekalut itse.

Styroksista ja Ikean kankaasta väsätty " taulu " on näemmä tyylikkäästi vinossa, oho! Tai sitten oon ottanut tän kuvan harvinaisen vinoon.

Sopiva sänky löytyi kierrätyskeskuksesta muutaman päivän etsintöjen jälkeen. Pari ensimmäistä yötä sain kuitenkin viettää varsin ruhtinaallisesti nukkumalla äitini kanssa samalla sijauspatjalla kämpän lattialla.

Pakko sanoa, että tästä seinästä oon aika ylpeä. Vaikka en oo vielä tuota asunnon isointa seinää saanut korteilla täysin vuorattua, oon kuitenkin laittanut sitä koristamaan jo varmaan 50 erilaista korttia. Tässä mun suosikit. (Varoitus! Tämä materiaali ei sovi herkkähermoisille tai huumorintajuttomille)

Miehethän ovat jätettä siinä missä paperi, lasi ja tölkit. Eikös? ;)

" Oliko ennen Facebookia todella elämää? " 

" Mieluummin useammin onnellinen kuin kerran naimisissa " 

" Hymyile sydämelläsi ja maailman ovet avautuvat sinulle " 

" Pessimisti näkee vaikeudet jokaisessa mahdollisuudessa. Optimisti tunnistaa mahdollisuudet jokaisessa vaikeudessa " L.-P. Jacks  

" Haluan nyt shoppailemaan. Silloin kenellekään ei tapahdu mitään! " 

" Tee se.
Kysy itseltäsi jokaisessa vaikeassa tilanteessa:
Mitä vahvin, rohkein ja hellin osa persoonallisuudestani nyt tekisi?
Ja sitten tee se. Tee se oikein.
Ja välittömästi. " -Dan Millman

 dran bleiben (suomeksi mitä?)
" Suuria tehtäviä ei hallita vahvuudella vaan kestävyydellä! "
-Samuel Johnson

" Jokainen päivä, jona et hymyile, on yksi menetetty päivä. "
-Charlie Chaplin 

Pitihän tähän asuntoon jotain valkoistakin hommata eli tässä tapauksessa pikkuruinen pöytä ja sen seuraksi kaksi tuolia.

Vasta toi Sannin blogikirjoitus sai mut tajuamaan, miten suuret noi parvekkeet ovet oikeesti on

Keittiö on pieni ja ahdas, mutta oikeastaan mulle juuri sopiva. Pakko silti myöntää, että tää keittiö jaksaa ihmetyttää mua vielä tänäkin päivänä muutamasta syystä:

1. Miksi keittiössä on uunin sijaan pyykinpesukone?
2. Miksei keittiössä ole liesituuletinta?

Pieni eteinen, mutta sitäkin enemmän säilytystilaa.

Kuvassa myös ovipuhelin, joka ei jostain kumman syystä toimi. Hyvän jumppatuokion saa sillä, kun ravaa aina alas avaamaan oven ja sitten taas kipuaa portaat takaisin ylös.

Kylpyhuoneesta en nyt onnistunut saamaan mitään kovin edustavaa kuvaa. Kuten huomaatte, puoli elämää on aina kuivumassa kylpyhuoneessa. Tän tilan kummajainen on ehdottomasti valokatkaisija, joka on sijoitettu todella erikoiseen paikkaan.

Tässähän tämä mun kämppä kokonaisuudessaan sitten oli. Toivottavasti joku vielä uskaltaa näiden kuvien jälkeen tulla joskus vierailulle! :)